Kasvitarha on yksi kasvien ja ihmisen yhteiselämän näyttämöistä. Jokainen kasvitarha on omanlaisensa, tietyissä olosuhteissa, hoidossa ja ajassa juuri itseksensä muotoutunut. Näin myös Mariliina Valkaman Kasvitarha –näyttelyt ovat omia kokonaisuuksiaan eivät kiertonäyttely.
Mariliina Valkaman kaikessa taiteessa kasvit kulkevat mukana, joko pääaiheena tai sivuroolissa, sisältönä tai materiaalina. Valkama tarkastelee teoksissaan elämän rajallisuutta ja toisaalta rajattomuutta. Häntä kiinnostaa ihmisen suhde kasveihin sekä suoraan että kulttuuristen ilmiöiden välityksellä.
Näyttelyn valokuvalähtöiset teokset yhdistävät digitaalisen valokuvan, kuvankäsittelyn ja käsityön. Kuvansiirtoprosessi tekee digitaalisesta, rajattomasti toistettavasta kuvasta ainutlaatuisen teoksen jokaisen repeämän ja virheen myötä. Valkama haluaakin nähdä kauneuden kumpuavan täydellisyyden sijaan haavoittuvuudesta ja epätäydellisyydestä.
Joihinkin näyttelyn teoksiin sisältyy stereokuva, jossa sama kuva-aihe toistuu kaksi kertaa lähes samanlaisena rinnakkain. Stereokuvan voi opetella näkemään kolmiulotteisena ilman apuvälineitä. Stereokuvien äärellä Valkama pohtii näkemistä ja yhteisen todellisuuden mahdollisuutta. Näemmekö saman todellisuuden toistemme kanssa? Entä kasvien?
”Tahdon nähdä tulevaisuudessa toivoa. Uskon, että hyvä tulevaisuus, utopia, pitää voida kuvitella, jotta se voisi toteutua. Kuva heijastaa todellisuutta, mutta myös luo sitä. Haluan olla osallisena rakentamassa hyvää tulevaisuutta kuvieni välityksellä.”