Taide on ollut minulle sydämenasia, elinehto sekä kommunikaatioväline sisäisen ja ulkoisen maailman välillä sellaisissa asioissa, joita ei aina voi sanallistaa. Sillä olen palauttanut itseäni olemassa olevaksi ja päässyt sellaisen todellisuuden ulkopuolelle, jossa on ajoittain ollut vaikea hengittää. Toivoisin voivani väittää tekeväni tietoisesti kantaaottavaa ja sillä tavalla merkityksellistä taidetta, mutta se ei olisi totta – teokseni syntyvät puhtaasti oman kokemukseni ja omien tunteideni kautta. Sellaisenaan ne lopulta kuitenkin yltävät yleisellekin tasolle ja saavat uusia merkityksiä katsojien kokemuksissa, sillä minulle on tärkeää kuvien tekemiseen paneutuminen puhtaan päiväkirjamaisuuden sijaan. Jätän myös mielelläni maalaukseni vapaasti tulkittaviksi.
Näyttelyn teokset liikkuvat realistisemmasta ilmaisusta ekspressiivisempään, mustavalkoisesta rehevään magentaan – kuten elämä yleensäkin. Ne ovat syntyneet vuosina 2023-2025, jolloin tiedostin liekin palavan liian kuumana, katsoin miten se ahmaisi minut miltei kokonaan ja lopulta aloin korjata sen kosketuksen vääristämiä asioita. Teemat, jos niitä sellaisiksi voi kutsua taiteellisen työskentelyn ollessa kuluneesti ilmaistuna intuitiivista, koskettavat varmasti näinä aikoina monia. Koen valtavan suurta kiitollisuutta siitä, että saan esille teoksiani Rongassa, jossa olen saanut kokea muiden luomia maailmoja.
Olen koulutukseltani sosionomi YAMK Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutusohjelmasta ja teen pääasiassa akryylimaalauksia. Kuvataideopinnot on koottu murusina kirjekursseista Ahlmanin kuvataidelinjaan ja tyylisuuntaa on nykyisellään mahdotonta määritellä, mikä näkyy tässäkin näyttelyssä. Maalaamisen olen aloittanut alun perin jätepahville ja pidin ensimmäisen näyttelyni edesmenneessä Kahvila Valossa 2009. Tuon jälkeen on kuljettu pitkä matka, mutta taiteen tarkoitus on minulle edelleen sama. Ymmärrys taiteen ja kulttuurin merkityksestä aivan jokaiselle on kuitenkin kasvanut huomattavasti.